Valoa kansalle

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.

Jesajan kirjan jouluprofetia on minulle hyvin rakas. Profeetta Jesaja eli reilut 700 vuotta ennen Kristusta. Jesaja vaikutti Juudassa. Hänen aikanaan Israel oli jakautunut kahtia. Pohjoisvaltakuntaa kutsuttiin Samariaksi tai Israeliksi ja etelävaltakuntaa Juudaksi. Tuohon aikaan Syyrian kuningas ja Israelin kuningas yrittivät taivuttaa Juudan kuningasta Ahasia kapinaan Assyrian kuningasta vastaan. Ahas ei suostunut siihen, ja syttyi sota, jota kutsutaan syyrialais-efraimilaiseksi sodaksi. 

Profeetta Jesaja kehotti kuningastaan pysymään puolueettomana: Pysy rauhallisena, harkitse mitä teet. Älä pelkää, äläkä sydän kurkussa säiky noita kahta savuavaa kekälettä. Jesaja ennusti myös, että Assyria valloittaa Syyrian ja Samarian eikä Juudakaan säästy, vaan suuri virta tulvii kuohuen yli. Mutta meidän kanssamme on Jumala.

Tämä jotenkin puhuttelee tänään, kun arabimaissa taas soditaan ja Syyria on savuavana kekäleenä. Kaikkina aikoina on ollut ahdistusta ja vaaroja.

Jesajan kirjassa ennen tämän päivän profetiaa kuvataan, miten kansa joutuu kuljeksimaan ahdistettuna ja nälkäisenä. Kaikkialla on vain vaivaa ja pimeyttä, ahdistusta vailla valonkajoa, synkkyyttä ilman valonsädettä.

Pimeys kuvastaa tekstissä depressiota ja kuolemaa, valo taas on elämän ja ilon vertauskuva.

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.
Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus.

Tänäkin jouluna monessa kodissa asuu kuoleman suru, niin täällä Vaasassa kuin Berliinissä, Aleppossa tai Jerusalemissa. Kuoleman varjo ilmentää koko maailmaa, johon kuuluu kuoleman todellisuus. Vain Jumalan kirkkaus voi valaista synkimmänkin surun ja kuoleman loukon ja antaa siihen lohdutuksen ja toivon.

Tämä kirkkaus loistaa lapsessa. Lapsen syntymä on Jesajan runon keskuksessa. Se on kaiken avain. Lapsessa on toivo uudesta ja paremmasta. Kun Jumalan valo valaisee, päästään juhlaan ja ylistykseen. 

Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon.

Profeetta piirtää kaksi juhlanäyttämöä: elonkorjuujuhlan ja voitonjuhlan. Ylistys puhkeaa, kun on saatu tarpeeksi syötävää. Ylistys puhkeaa, kun sota lakkaa ja sortovalta kukistuu.

Lapsen syntymä merkitsee vapautumista orjuuttavista voimista. Profeetta kuvaa näitä sanoilla ies, valjaat ja käskijän sauva. Ies on esimerkiksi härän niskaan tai sarviin kiinnitettävä vetolaite.  Valjaat kuvaavat oikeastaan samaa asiaa. Hevonen tai aasi voidaan valjastaa vetämään kuormaa. Ies ja valjaat tekevät kulun raskaaksi, täytyy vetää taakkaa.

@pixabay

Sinulla voi olla joku elämän paino tai taakka. Luulen, että jokaisella on, vaikka kaikkien raskaat asiat eivät näy ulospäin. Voi olla yksinäisyys tai vaikea ihmissuhde, velkataakka, sairaus, tarkoituksettomuuden tunne, syyllisyys tai vaikkapa riippuvuus.

Käskijän sauva kuvastaa pakottamista ja orjuuttamista. On ihmisiä, jotka ovat oikeasti hyväksikäytön ja sorron uhreja. Mutta on lievempääkin orjuutta. Pysähdyn miettimään olenko todella vapaa. Mikä ahdistaa, mikä pakottaa?

Joulun lapsi voi murskata ja keventää elämän painot niin että ylistys puhkeaa. Hän voi antaa uuden rohkeuden ja rikkoa käskijän sauvan, niin että olet vapaa.

Taistelussa tahriintuneet saappaat ja vaatteet poltetaan ilolla.

Sillä lapsi on syntynyt meille,
poika on annettu meille.
Hän kantaa valtaa harteillaan,
hänen nimensä on
Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala,
Iankaikkinen isä, Rauhan Ruhtinas.

Tämä Jesajan runo on ihmeellinen, sillä se ei ole tyypillinen profetia. Profetiassa puhuu Herra ja sen tuntee sanoista: Näin sanoo Herra. Pikemminkin runo on puhetta Herralle. Tämä ei ole myöskään tuon ajan kruunajaisruno. Kuninkaan kruunajaisissa Jumala adoptoi hallitsijan pojakseen ja hallitsija sai paljon arvonimiä. Kruunajaisrunossa olisi Herran sanoja ja kuninkaan sanoja. Pikemminkin kyseessä on syntymäilmoitus tai merkki. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään tavanomainen syntymä, eikä palatsissa syntyneen Daavidin kuningashuoneen perillisen syntymäilmoitus, sillä arvonimet ovat niin valtavat:

Ihmeellinen neuvontuoja, Väkevä Jumala,
Iankaikkinen Isä, Rauhan ruhtinas.

Varhainen kirkko näki tämän Jesajan antaman merkin täyttyneen Jeesuksessa. Hänessä Jumala syntyi maailmaan. Oikeus, vanhurskaus ja rauha tulivat todeksi keskellemme. Jouluevankeliumi sisältää samanlaisia kielikuvia kuin profetia. Paimenet vartioivat laumaansa yön pimeydessä. Enkeli ilmoittaa heille suuren ilon. Daavidin kaupungissa on syntynyt lapsi, jolla on arvonimet Vapahtaja, Kristus ja Herra. Maahan julistetaan rauha: Jumalan on kunnia korkeuksissa ja maan päällä rauha.

Herää monia kysymyksiä: Vaikuttaako lapsen syntymä maailmassa tai elämässäni? Entä vaikuttaako Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus? Olenko sen vapaampi? Onko kevyempi kulkea? Miksi maailmassa ei ole rauhaa eikä aina edes omassa sydämessä?

Eteenpäin on yksi tie ja se tie on täynnä valoa. Saan pyytää Jeesukselta: Tee minusta vapaa. Anna anteeksi syntini. Kanna minun taakkojani. Ota pois pelot ja anna sydämeeni joulurauha. Anna rauha maailmaan. Auta että voisin tässä maailmassa olla sinun käsinäsi ja jalkoinasi jakamassa leipää ja rakentamassa rauhaa. Ole minulle ja maailmalle lohdutus ja toivo. Aamen.

Profeettojen ennustukset ovat toteutuneet ja Vapahtaja on keskellämme.